Runoworkshop syksyllä 2012
Pidimme Ananda Sevan syysretriitissä Leppolassa runoworkshopin, jossa Aryan alustuksen jälkeen jokainen osallistuja poistui hiljaisuudessa ulos sateiseen marraskuiseen maisemaan odottelemaan inspiraatiota. Nämä runot (jaettu kahteen osaan sattumanvaraisesti) ovat tulosta tuosta workshopista. Luimme ne toinen toisillemme tietämättä mikä oli kunkin runo. Nyt voi jo olla aika paljastaa. Kiitos ihanista runoista kaikille!
* * * *
Olen tehnyt tämän matkan tietämättä,
että sinä olet valvonut jokaista askeltani.
Luulin tehneeni väärin, olleeni eksyksissä,
mutta kaikki oli oikein ja seisoin kotiovella.
Miksen uskaltanut avata sydäntäni sinulle!
Nyt kun näen hymysi, tiedän, että olet odottanut minua
siitä hetkestä lähtien kun päästin kädestäsi.
Ilo läikähtää minussa.
- Arunima
*
On syksy…
Tuomen oksat laskeutuvat koskettamaan maata,
silmut valmiina avautumaan hiljaisen levon jälkeen
kirkkautesi loistaen suuruuttasi.
Sinä koivu taas pyrit oksinesi hamuamaan kohti korkeutta,
jaksat kasvaa, jotta minä ja muut, ymmärtäisemme suuruutesi.
Ja jaksaisimme olla kanssasi aina, rakkaudessa.
 |
| kuva: SMa (klikkaa kuvaa) |
Olet jo minussa
Olet aina ollut
tulet aina olemaan
Sinä minussa, minä sinussa.
Yksi ja sama
Jakamaton
Mitä hulluutta, silkkaa sokeutta!
Mikä estää tuntemasta sinua koko ajan?
Jokin minussa unohtaa ja haluaa, että uskon erillisyyden harhaan
vaikka tiedän ja tunnen syvällä sisällä, olen aina tiennyt, olet tässä ja nyt.
Leikkiä, laulua, tanssia!
Mikä estää?
Mikä on niin vakavaa täällä?
Mikä estää olemasta ilo joka olen
Laulu joka laulaa minussa
Tanssi joka tanssii minut
Vain uskomukseni tähän persoonaan, jota ei edes ole olemassa
Hulluutta, silkkaa hulluutta!
Näen sen
sulaudun siihen minussa
joka vain on,
jossa kaikki tapahtuu, Nyt.
*
Varispariskunta teki matkaa siivet viuhuen.
Vaihtoivat lennossa lauseen, pari.
En ymmärtänyt sanaakaan.
Ne narskuvat jalkojen alla hiekkatiellä:
pienet mustat, harmaat, valkoiset, punertavat kivet.
Vaikka kuinka etsin, en löydä kahta samanlaista.
*
Mitä se on?
Mitä pelkään?
Päästää irti kuin puu lehtensä syksyisin.
Päästää irti kuin sadepisara sulautuessaan lammikkoon.
Mitä se on?
Olla vapaa muodosta.
Olla vapaa sulautumaan.
Olla vapaa katoamaan.
- Arya
*
Sateella
Pieni kimmeltävä pisara
täytyt puunoksan alla
täytyt, laajenet
Olet valmis ja irrottaudut
putoat ja sulaudut
maahan, katosit.
- Arya
*
Lähestyn Häntä hiipien, varoen,
Hän vetää puoleensa,
rakastan Häntä, haluan Hänen lähelleen.
Hän tulee kohti.
Pelkoni katoaa, Hän nauraa,
Hän koskettaa
Hän saa minut sulamaan
Hän saa minut kokonaan
On vain Hän.
- Arya
*
Olet minussa, sanotaan.
Olen sinussa.
Olen erillinen.
Minä olen minä ja sinä olet suuri,
tuolla jossain jonne en yllä.
Haluaisin tuntea sinut ihossani, hengityksessäni.
Elät kaipauksessani.
Elän kaipauksestasi.
Sanot että olet tässä,
ihan kiinni, lähempänä kuin lähellä.
Mikä on minun ja sinun välissä?
Auta minua löytämään sinut minussa.
*
Runo Baballe
Oi Baba, guruni, tule luokseni.
Ole luonani huolimatta epävarmuudestani
ja egostani.
Oi Baba, olet ainoa todellinen guruni.
En halua muita guruja.
Haluan vain sinut.
Oi Baba, ole guruni,
teen vuoksesi mitä vain.
Antaudun sinulle rakkaani.
Rakkauteni sinuun on kuin jasmiinin
hurmaava tuoksu.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti